Yksi minulle tärkeä ero piraattien ja monien muiden puolueiden välillä on yksilöiden ja valtion välinen suhde.
Valitettavan usein eri ihmisryhmät, esimerkiksi nuoret, yrittäjät, työttömät tai opiskelijat nähdään politiikan näkökulmasta lähinnä erilaisten toimenpiteiden kohteina, objekteina. Piraatit puolestaan haluavat nähdä ihmiset aktiivisina toimijoina, subjekteina, ja ajamallamme politiikalla pyrimme rakentamaan toimijuuden edellytyksiä ja purkamaan sen esteitä.
Yksi tämän eron konkretisoiva esimerkki on suhtautuminen työttömiin ja työttömyyteen. Todella moni puolue tuntuu näkevän työttömät ja työttömyyden ongelmana joka ratkaistaan kutsumalla / pakottamalla työttömiä viranomaisten haastateltavaksi, laatimalla heille työllistymissuunnitelmia, kiristämällä heitä osallistumaan erilaisille kursseille ja niin edelleen.
Piraattipuolueen näkökulmana on luoda rakenteita jotka mahdollistavat myös työttömälle aktiivisen toimimisen oman aseman parantamiseksi. Perustulo ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen mahdollistavat paljon joustavampia tapoja työllistää itsensä. Myös oman osaamisen kehittäminen on helpompaa, kun ei tarvitse arvailla estääkö opiskelu työttömyysetuuden saannin. Erilaisia tukipalveluita tai valmennuksia voidaan toki työttömälle tarjota, mutta niiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen – ei toimeentulolla kiristämiseen. Tällöin myöskään työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan väärin perustein pakotetut eivät ole sotkemassa työmarkkinoita.