Julkaistu Keskisuomalaisen verkkopalvelussa 18.1.
Luottamushenkilöitä kutsutaan usein erilaisiin eri toimijoiden järjestämiin tapaamisiin – tyypillisesti ajatuksena on lisätä luottamushenkilöiden tietämystä jostain teemasta tai päästä keskustelemaan omalle viiteryhmälle tärkeistä asioista päättäjien kanssa – eli yksinkertaisemmin ilmaistuna lobata tavalla tai toisella.
Olen vahvasti sitä mieltä, että vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa kuuluu keskeisenä osana luottamustehtävissä toimimiseen. Mielestäni tiedon siitä keitä päätöksentekijät ja asioiden valmistelijat tapaavat osana tehtäviensä hoitamista tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavilla. Siksi pidän verkkosivuillani listausta sidosryhmätapaamisistani.
Päätöksentekoprosessien läpinäkyvyys ei saisi kuitenkaan olla yksittäisten henkilöiden vapaaehtoisuuden varassa. Onneksi Suomeen valmistellaan viimein avoimuusrekisteriä, johon liittyvä mietintö on ollut lausuntokierroksella tänä talvena.
Keskeisenä ajatuksena on lisätä yhteiskunnallisen toiminnan avoimuutta ja luottamusta demokraattiseen järjestelmään tekemällä ammattimaisesta edunvalvonnasta läpinäkyvämpää.
Käytännössä ajatuksena on velvoittaa järjestelmällistä edunvalvontatyötä tekevät toimijat ilmoittamaan tapaamisensa avoimeen rekisteriin. Näin kuka tahansa voi seurata keitä kukakin päättäjä on tavannut. Tässä vaiheessa rekisteriä ehdotetaan koskemaan sellaista vaikuttamistoimintaa, jonka kohteena on eduskunta, ministeriöt tai valtion virastot.
Myös kunnat ja hyvinvointialueet ovat erittäin merkittäviä julkisen vallan ja yhteisten eurojemme käyttäjiä. Mielestäni olisikin perusteltua ottaa avoimuusrekisteri käyttöön myös kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Ja vaikka velvoittavassa lainsäädännössä vielä kestääkin, mikään ei estä Keski-Suomen hyvinvointialuetta vapaaehtoisesti pyrkimään avoimuuden edelläkävijäksi myös tässä asiassa, mikäli tulevat valtuutetut niin vain haluavat.