Julkaistu KSML 25.4.2024
Kehysriihestä saatiin jatkoa tässä kuussa voimaan astuneille leikkauksille muun muassa yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan.
On helppo jakaa päätösten takana oleva huoli julkisen talouden tilanteesta. Ei ole kestävää, että huomattava osa kunnista, melkein kaikki hyvinvointialueet sekä valtio ovat alijäämäisiä.
Siitä huolimatta puheet siitä, että juuri nämä leikkaukset olisi pakko tehdä ovat onttoja. Talouden tasapainottaminen, kuten muukin politiikka, on valintoja – ja nämä ovat hallituksen valinnat.
Erityisen hurjalta näyttävät nuoriin ja opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset. 100 miljoonan euron leikkaus ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijoiden siirtäminen yleiseltä asumistuelta merkittävästi heikommalle opintotuen asumislisälle.
Yritystukia sen sijaan on käsitelty silkkihansikkain: 20 miljoonan euron leikkaus on olemattoman pieni. Samoin kaivosvero jää hallituksen esityksessä merkittävästi globaalia tasoa alemmaksi. Napakampi ote näissä olisi voinut säästää nuoret ja opiskelijat näiltä leikkauksilta.
Toinen valinta on mitä säästöillä tehdään. Sen sijaan, että saatuja säästöjä jätettäisiin viivan alle alijäämää pienentämän, rahaa käytetään pari senttiä halvempiin oluttölkkeihin ja bensalitroihin.
Vaikka tarve talouden tasapainottamiselle on todellinen, puheet siitä että vaihtoehtoja ei olisi ovat laiskaa politiikkaa.