EU:ssa työstetään parhaillaan merkittävää tekijänoikeusreformia, jonka lopputulokset voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen mitä me voimme verkossa tehdä. Yksi paljon keskustelua herättävistä kysymyksistä on niinsanottu linkkivero. (mm. Suomen kuvalehti, uusi suomi ja kauppalehti)
Mistä on kysymys?
Linkkiverossa ei tietenkään ole kysymys siitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen pitäisi maksaa jotain uutta lisäveroa. Sen sijaan kysymys on huonosta tavasta yrittää pakottaa erilaisten nettipalveluiden tuottajat (erityisesti google, facebook ja muut jättiläiset) maksamaan lehtitaloille ja muille mediataloille tekijänoikeuskorvauksiin rinnastuvia maksuja siitä että niiden palveluissa jaetaan linkkejä esimerkiksi uutissivustoille.
Vanhat, isot ja vaikutusvaltaiset lehtitalot ovat hankalassa tilanteessa. Mainontaan liittyvät rahavirrat siirtyvät yhä enenevissä määrin Internettiin, eivätkä esimerkiksi lehtikustantajat ole vielä onnistuneet kompensoimaan verkosta saatavilla tuloilla painetuista lehdistä saatavien mainostulojen jyrkkää laskua. Ratkaisuksi ongelmaansa he lobbaavat aktiivisesti tämän uuden, linkkiveroksi kutsutun, lisensointijärjestelmän puolesta.
Sisällöntuottjat vaativat, että koska esimerkiksi Google tienaa itselleen mainostuloja välittäessään linkkejä heidän tuottamiinsa sisältöihin Googlen pitäisi maksaa heille lisenssimaksuja. Ja jälleen kerran pääsemme nauttimaan jokaisen tekijänoikeuskeskustelun vakioväittämästä: ”Tuohan on varastamista, kyllähän tekijän täytyy saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä”.
On käsittämätöntä, että tämä vaatimus vieläkin roikkuu osana tekijänoikeusreformia, vaikka se on jo useampaan kertaan todettu tehottomaksi ja haitalliseksi. Linkittäjä myös tutkitusti ohjaa käyttäjiä linkitetylle sivustolle ja siten myös lisää myös kyseisen sivuston keräämiä mainostuloja. Netin käyttö perustuu linkityksiin, ilman tehokasta linkitystä ja isoja hakukoneita sisältöjen löytäminen muuttuu vaikeammaksi jolloin sekä kuluttaja, mainostaja että sisällöntuottaja häviävät. Tämä on nähtävissä Saksassa ja Espanjassa toteutetuissa, fiaskoon päättyneissä, linkkiverokokeiluissa.
Saksassa kustantajat päätyivät antamaan Googlelle poikkeusluvan maksuttomaan linkittämiseen, siten vahvistaen juuri sen yhtiön markkina-asemaa jonka he väittivät itseltään varastavan. Espanjassa vastaavan lakimuutoksen tultua voimaan Google ilmoitti rajaavansa espanjalaiset lehdet ulos google news -palvelustaan. Lopputulemana useat toimijat huomasivat tulojensa laskeneen ja päätyivät vaatimaan lain perumista. Nyt keskeiset Espanjalaiset toimijat ovat myös kritisoineet EU:n linkkiverosuunnitelmia.
Molemmat kokeilut ovat siis johtaneet tilanteisiin jossa tiedonsaantia on vaikeutettu, sisällöntuottajien taloushuolet eivät ole helpottaneet ja digitaalisten markkinoiden toimintaa on monimutkaistettu. Tavallaan voisi luulla että tällaisten menestystarinoiden jälkeen linkkivero olisi Euroopassa jo haudattu, mutta jotenkin tämäkin älynväläys on taas tehnyt guggenheimit ja palannut agendalle.