Suomen kuvalehti uutisoi tänään yritystukien karsimista pohtineen parlamentaarisen työryhmän muistiosta. Eipä tästä varmaan pitäisi jaksaa enää edes yllättyä, mutta näyttäisi siltä että suurien saatesanojen kera perustetun, aikataulustaan jo myöhästyneen, työryhmän tuotos näyttäisi jäävän pahemman kerran pannukakuksi. Reilun 4 mijardin pottiin ollaan ehdottamassa n. 60 miljoonan edestä kevennystä, eli huimat 1,5 prosenttia.
Puheiden tasolle siis jäi tämä(kin) uudistus, noh toivottavasti edes kokouspullat ovat olleet maukkaita.
Eihän se toki ole yllättävää että näin käy. Vaikka melkeinpä kaikki poliittiset ryhmät puhuvat kauniisti turhien tai haitallisten tukien karsimisesta, hankalaksi homma menee heti sillä hetkellä kun pitäisi oikeasti tehdä asialle jotain. On poliittisesti äärimmäisen paljon helpompaa perustaa uusia tukihimmeleitä kuin karsia olemassa olevia. Turhaa tukea ei nimittäin ole olemassakaan. Jokaiselle hydraulisen parranpäristimen hankintatuelle löytyy kyllä kovaääniset puolustajansa – yleensä joko siitä joukosta jolle ko. eurot jaetaan tai siitä joiden toimivaltaa eurojen jakaminen lisää.
Toivottavasti seuraavasta eduskunnasta löytyy poliittista selkärankaa tarttua tähän asiaan rivakammalla otteella.