Kasvata selkäranka, Antti Rinne

Suomen kuvalehden podcast-tentissä Antti Rinnettä tentattiin yleisradion tilanteeseen ja Atte Jääskeläisen edesottamuksiin liittyen. Keskustelu kuvastaa erinomaisesti yleisradion ja puoluepolitiikan suhteen absurdiutta erinomaisesti.  Ylellä on käsissään kriisi, jonka keskiössä on sen uskottavuus sitoutumattomana  journalistisena toimijana. Viimeaikaiset tapahtumat kun ovat jälleen antaneet syytä epäillä, että joko ulkoisesta painostuksesta tai liiasta sisäisestä sensuurista johtuen johtavassa asemissa olevilla poliitikoilla on ollut liikaa vaikutusvaltaa Ylen journalistiseen linjaan.
On selvää että tämä ei ole hyväksyttävää, mutta mikä tekee tilanteesta absurdin?
Kun vaikutusvaltaisessa roolissa toimivaa ylepomoa on syytetty liian läheisestä yhteistyöstä poliittisten johtajien kanssa, mitä hän tekee? Soittaa lävitse maan keskeisiä poliittisia johtajia kertoakseen tilanteesta oman versionsa – ja mahdollisesti kerätäkseen tukea.
Kuitenkaan Antti Rinne ei suostu kertomaan mistä puhelussa on keskusteltu.
Vaihtoehtojahan on käytännössä kaksi
a) Puhelu on oikeasti ollut harmitonta ja normaalia yhteydenpitoa. Tällöin ei pitäisi olla mitään järkevää syytä miksi Rinne ei keskustelun sisältöjä avaisi sen tarkemmin.  Nyt tämäkin välikohtaus jää varjostamaan ylen tilannetta ja vaikeuttaa uskottavan ratkaisun löytymistä.
b) Puhelun sisältö alleviivaa Ylen ongelmallista ja epätervettä riippuvuussuhdetta eduskunnan vallankäyttäjistä. Tällöin Rinteen velvollisuus olisi nostaa asia julkisuuteen – miten muuten tilanteen voisi kuvitella koskaan parantuvan?
Sen sijaan Rinne keskittyy lätisemään latteuksia luottamuksen palauttamisesta ja Ylen toiminnan kehittämisestä. Harmi vain että ongelma on juurikin siinä, että ilman aitoa läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ei työtä luottamuksen palauttamiseksi voi edes aloittaa.
%d bloggaajaa tykkää tästä: