Kulttuuri on yhteiskunnan peili

”Kyseessä on sukupolvikokemus – nuoret tekijät ja uudet taiteenlajit ovat jääneet nuolemaan näppejään ”

” Valtionosuusjärjestelmä on luotu aikana, jolloin yhteiskunta oli selkeämpi jäsentää, vapaa kenttä pienempi ja alueellinen kaupunginteatteriverkosto palveli esittävän taiteen yleisöjä. Maailma on muuttunut, yleisöt ovat pirstaloituneet, kokonaan uusia taidemuotoja on syntynyt ja vapaan kentän koko moninkertaistunut”

”kulttuurin rahoitusjärjestelmä on hyvä niille, jotka kelkkaan aikanaan ovat päässeet mukaan, mutta ei palvele millään muotoa muita”

Riku Lievonen, Uuden sirkuksen keskuksen Cirkon toiminnanjohtaja kritisoi ylen haastattelussa voimakkaasti kulttuurialalla vallitsevaa tiukkaa kahtiajakoa valtion rahoittamien ja muiden toimijoiden välillä. Edellisen kerran vapaan kentän teatteri on päässyt mukaan valtionosuusjärjestelmään vuonna 2010, eli ainakaan turhan dynaamisena järjestelmää ei voi pitää.

Kulttuuria ja taidetta pidetään usein yhteiskuntamme peilinä. Kulttuuritoiminnan rahoitusrakenteet vievät tämän performanssin kuitenkin vielä syvällisemmälle tasolle: Vanhentuneet ja jäykät rakenteet suosivat sitä joukkoa joka on vuosia sitten onnistunut pääsemään järjestelmän sisälle. Aina kun rakenteita yritetään kehittää joustavammiksi, tasa-arvoisemmiksi ja paremmin moderniin yhteiskuntaan sopiviksi tämä etuoikeutettu joukko nousee barrikaadeille muutokset joko vesittyvät hienosäädön tasolle jääväksi kompromissiksi tai hyllytetään kokonaan.

Mitä piraatit haluaisivat tehdä kulttuurin vapaan kentän tukemiseksi:

1) Valtionosuusjärjestelmä ja verorahoista maksettavat apurahat täysremonttiin
Joustavampi järjestelmä: ei jatkuva tuloautomaatti samoille toimijoille.
Yhteisellä rahalla tehdään yhteistä kulttuuria: Verorahoilla tehty kulttuuri kuuluu public domainiin.

2) Tekijänoikeusreformi
Uuden kulttuurin luominen on aina perustunut vanhan hyödyntämiseen.
Tekijänoikeusreformilla voimme sekä aloittaa uuden kulttuurin saavutettavuuden kulta-ajan että lisätä
mahdollisuuksia ja tapoja uuden taiteen synnylle.

3) Uusi rahankeräyslaki
Ihmeset haluavat maksaa kulttuurista, tehdään siitä helpompaa vapauttamalla rahankeräystä ja joukkorahoitusta. Lähtökohtaisesti keräämisen tulisi olla aina sallittua ja siihen puututtaisiin ainoastaan, mikäli on syytä epäillä rikollista toimintaa.

4) Vahvistestaan itsensätyöllistäjien asemaa
Taiteen vapaalla kentällä on paljon itsensätyöllistäjiä, jotka ovat todellisia nykyisen työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajia. Perustulo vahvistaa itsensätyöllistäjien asemaa merkittävästi.

Arto Lampila
Varapuheenjohtaja
Piraattipuolue

%d bloggaajaa tykkää tästä: