Vituttaako politiikka? Hyvä!

Näin vaalien alla ehdokkaat muistavat joka välissä mainostaa kuinka tärkeää olisi että kaikki kävisivät äänestämässä. Tämä on perinteisten vaalipuheiden hengessä varsin vaarallista populismia. Älä ymmärrä väärin: on tärkeää että käy äänestämässä jos on nähnyt hieman vaivaa asian eteen. Tämä tarkoittaa perehtymistä vaihtoehtoihin: Millasia ryhmiä ja ehdokkaita on tarjolla? Mitä ne lupaavat? Ovatko lupaukset linjassa ehdokkaan tai ryhmän tekojen kanssa? Ovatko lupaukset realistisia vai onko kyseessä vain yritys saada ääniä lupaamalla kaikkea kivaa?

Näitä asioita miettimällä voi tehdä oikeasti informoidun päätöksen – ja äänestää sellaista ryhmää ja ehdokasta joka myös käytännössä vie eteenpäin sinulle mieleistä yhteiskuntaa.

On käsittämätöntä kuinka suuri osa äänestyspäätöksistä tehdään sen kummemmin ajattelematta: Äänestetään sitä kenen naama on tuttu televisiosta. Äänestetään samaa puoluetta tai ehdokasta kuin viime kerralllakin. Äänestetään ”nyt jotain vaan” kun on kiva käydä äänestämässä. Tämän jälkeen voikin sitten reippahasti hakeutua lähikapakkaan surkuttelemaan tuopin ääressä kuinka poliitikot taas tekevät paskoja päätöksiä eikä vaalilupauksia taaskaan lunasteta.

Tämä on se ristiriita joka vieraannuttaa kansalaisia politiikasta. Vuoden parin välein on jotkin vaalit – vaalien alla kaikki puhuvat kauniisti oikeudenmukaisuudeta, avoimuudesta, hienoista uudistuksista ja kansalaisten kuulemisesta. Lapun vilahdettua uurnaan maailma voikin jatkaa taas menoaan juuri niinkuin aiemminkin. 

Miksi vitutus sitten on hyvä asia?
Demokratia on peli jossa pääsääntöisesti voittavat ne jotka ovat ennenkin voittaneet: Heillä on käytössään loistava yhdistelmä puoluetukia, ilmaista medianäkyvyyttä ja verkostoja. Jos halutaan muuttaa jotain tarvitaan riittävän monta nykymenoon vittuuntunutta ihmistä. Riittävän monta ihmistä jotka oikeasti päättävät tehdä asialle jotain. Ilman heitä mikään ei muutu – ainakaan parempaan suuntaan.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: